Mikäänhän ole hienompaa kuin vanhojen hyvien aikojen muistelu ja niinpä onkin pakko nostaa esille erinomainen lukijakommentti jo hyvään aikuisurheiluikään ehtineeltä ultramailerilta. Nimimerkki ”Suni” kävi kommentoimassa postaustani Liikuntamyllyn 15 vuoden taipaleesta.
Itse en noita ensimmäisen kisan tuloksia löytänyt, mutta Sunin lehtileikkeistä löytyi ja näköjään on kylmää kyytiä silloin saatu. Pasaseltakin tullut kirissä turpaan.
”Aloitin Mylly-urani myös samoista kisoista, 15.1.2000. Käytiin näemmä häviämässä omat erämme. Tulokset:
M 1500m Loppukilpailu Erä 1
1. Mathias Björkqvist KyrkslIF 3.57,3
2. Jussi Viljanen OrivPo 3.58,8
3. Juuso Lehtinen KU-58 4.01,7
4. Marko Virtanen RunCT 4.04,7
5. Sam Pehrsson HKV 4.08,0
6. Samuli Stenbäck KuhmKu 4.09,5
7. Björn Stenvik EsboIF 4.11,1
8. Niko Makkonen KU-58 4.16,5
9. Kai Immonen LänsUU 4.16,8
10. Tuomas Suni KlaukKi 4.17,8
M 1500m Loppukilpailu Erä 2
1. Ville Partanen HartVo 4.12,1
2. Petri Tötterman HIFK 4.14,6
3. Aki Uutela HamarE 4.16,3
4. Jari Käpylä ViipU 4.18,5
5. Eemeli Niinimäki TJU 4.23,4
6. Vesa Pesonen HelsJy 4.26,0
7. Jukka Pasanen KU-58 4.29,3
8. Aki Nummela KU-58 4.34,3
Otahalli oli kyllä legendaarinen paikka, jossa tuli treenattua aika tiiviisti talvet lähemmäs 10 vuotta. Porukkaa oli sulloutunut tuohon 150 metrin kirnuun aina älyttömästi (90-luvun alussa ratajuoksijoita vielä riitti) ja suorastaan kylmäsi hypätä sopivaan väliin kun jokaisella radalla oli lähes koko ajan joku vauhdissa – sen jälkeen kun kaarteet oli nostettu pystyyn.
Harjoitusvuoroja oli kolmesti viikossa: ma, ke ja la. Tuolloin vetoja halleissa juoksi lähinnä pikajuoksijat ja korkeintaan keskimatkurit, joten vauhtia oli riittävästi joka kaistalla. Ei siellä kukaan juossut mitään tonnin vetoja tai verrytellyt. Eikä tarvinnut pelätä, että joku hyppää kesken vedon eteen. Verryttelyt tehtiin ulkona tai 50 metrin betonikäytävällä edestakaisin juosten.
Jossain vaiheessa kokeiltiin muistaakseni K16-ikärajaa. Lisäksi iltavahtimestari oli ihan älyttömän kärttyinen ukko, joka valitti aivan joka asiasta kaikille. Kaverin raivo oli vailla vertaa varsinkin silloin jos vuoroa odottelevien lentopalloilijoiden/futsalpelaajien pallo edes kosketti tartanin pintaa ennen kuin yu-vuoron päättymisen merkiksi soinut summeri oli pärähtänyt soimaan.
No, on tässä ehkä aika jo hieman kullannut muistoja. Ilmahan Otahallissa oli sellainen, että keuhkot sai keräillä riepuina maasta kisan jälkeen. Juoksusuoran lähtöpaikalla oli pakkasta, kun sen takana oleva ovi veti niin pahasti.”