Julkaistu Ei kommentteja artikkeliin North East Compressport Run -ennakko

North East Compressport Run -ennakko

Huomenna avataan vuosi puolimaratonien osalta. Austavan suunnitelman mukaan North East Compressport Run tulee olemaan kevään ainoa puolimaraton kun Rotterdamin maraton nollaa mahdollisuuden osallistua seuraavan viikonlopun SM-puolikkaalle.

Ennakkotiedot huomisesta kilpailusta ovat hyvin hataralla pohjalla. Lähtöaika on klo 6.30 aamulla ja starttipaikka jossain määrin selvitettynä. Bussit ja metrot eivät vielä kulje tuohon aikaan joten reteästi taksilla kisapaikalle viiden nurkilla. Reitistä ei mitään tietoa. Jonkinlaista joenvartta kierretään. Kierroksen pituudesta ei myöskään ole mitään tietoa, mutta vesipisteitä on kuulemma noin kahden kilometrin välein. Ja niitähän tarvitaan kun lämpötila tulee olemaan perinteisen kostea + 26-27. Tapahtuman Facebook-sivulla ihmiset valittavat kilpailun myöhäistä alkamisajankohtaa.

Ihan hyvillä fiiliksillä liikenteeseen. Juoksu on treeneissä sujunut rennosti ja kohtalaisen kevyttä määrää on tyrkättykin. Tiistaina vedetty VK-4 km (3.20/km) + 6 x 1600 m (3.15/km -> 3.05/km) + 3 x 500 m (1.25/500 m->1.18/500 m) sujui hyvin vaikka pientä ilmastointilaiteflunssaa Ho Chi Minhin viikonloppureissulta oli tuliaisina. Edellisviikolla tuli niin ikään yksi kovempi treeni kun työnsin suosikkiharjoituksiini lukeutuvan 6 km + 5 km + 4 km + 3 km + 2 km (vetojen keskivauhdit välillä 3.11/km-3.25/km). Palautuksena vetojen välissä 1 km noin 5.00/km-vauhtia. Muuten kaikki päivät ovat sujuneet palauttavan merkeissä joten nälkää reippaampaan juoksuun löytyy.

Maratoonarin unelmabaanaa @East Coast Park.
Maratoonarin unelmabaanaa @East Coast Park.
Julkaistu Ei kommentteja artikkeliin Treeniviikko 9/2015

Treeniviikko 9/2015

Tuorein treeniviikko sai erinomaisen päätöksen kun vetelin 39 kilometrin lenkin leppoisalla fiiliksellä tänään Changin lentokentän ympäri. Kokonaisuudessaan tasapainoinen viikko. Paljon laadukasta treeniä ja hyvää palauttelua eli balanssissa pysyi homma kaikin puolin. Myös edellisviikolla vaivannut akilles oli huomattavasti parempi ja vetreämpi. Tulevalle viikolle tarkoituksena on tehdä yksi laatutreeni ja sitten palautella viikonloppu Ho Chi Minhissä.

Näytti jo hieman epävarmalta löytyykö paikka 15.3. juostavalle Northeast Compressport Runin puolimaratonille, mutta pääsinkin mukaan takaportin kautta. Siellä sitten testataan mikä isku löytyy näissä olosuhteissa juosta puolimaratonia. Toinen kilpailu on sitten 29.3. juostava 2XU Compression Runin 10 km. Eli alkuperäinen suunnitelma pitää toistaiseksi.

Ma 23.2.

ap: Pk-8 km
ip: Verryttely + 1 km + 2 km + 2 km + 2 km + 1 km NUS:n Bukit Timahin kampuksen radalla, palautuksena hölkkä 400-600 m + verryttely

Ainoa kerta 2,5 viikkoon kun on satanut. Meillä päin ei oikeastaan ollenkaan, mutta radalla oli ollut tiukka ukkoskuuro. Oli kuin sademetsässä oli kiskonut kun rata Singapore Botanical Gardenin vieressä. Hikistä hommaa. Vetojen vauhdit välille 3.05-3.15/km.

Ti 24.2.

ap: Pk-18 km
ip: Hieronta

Ke 25.2.

Pk-kevyt 11 km

To 26.2.

ap: Verryttely + VK-marasykkeillä 1h 1 min (juoksumatto antoi matkaksi 18 km. Todellinen matka voi olla kaikkea väliltä 10-25 km) + Verryttely

ip: Pk-7 km

Pe 27.2.

Pk-höntsä 12 km

La 28.2.

Verryttely 5 km + East Coast Park parkrun 5 km 15:16 + Verryttely

Klo 7.00 oli parkrunin startti. Hyvä piristävän kova treeniveto. Leppoisa tapahtuma, jota voi suositella isosti jos viikonloppua Singaporessa viettää. Puoleen väliin asti tuntui ihan hyvältä, jonka jälkeen alkoi hieman hiostamaan.

Su 29.2.

Pk- 39 km Changin lentokentän ympäri (avg. 4.07/km)

Erehdyin kiertämään Changin lentokentän. Ensimmäinen 21 km sai juosta East Coast Parkin laitaa Changi Beach Parkille leppoisasti, mutta sen jälkeen tulikin rymyttyä loppu kaikenlaisia talonpihoja ja liikennevaloja. Nestettä imin 1,5 litraa lenkin aikana ja siltikin paino tippui neljä kiloa. Ensi kerralla edestakaisin.

Julkaistu Ei kommentteja artikkeliin Treeniviikko 8/2015

Treeniviikko 8/2015

Ensimmäinen kokonainen viikko takana Singaporessa. Tavoitteena oli viikolle työntää hieman enemmän määrää, mutta keskiviikkona alkoi hieman viime keväänä vaivanneessa akilleksessa tuntumaan, joten päätin passata hieman menoa. Harvinaisen turvoksissa muutenkin olleet jalat matkustamisen jälkeen. Parin päivän kevennys ja huoltavat tuntuvat auttaneet sen verran että jalka oli tänään pidemmällä lenkillä ja eilen höntsätessä ihan normaalin oloinen. Jatkossa täytyy vain olla entistä tarkempana koska viime kevään kaltainen jojoilu ei jälleen kuulosta kovin herkulliselta vaihtoehdolta.

Tiistaina sain kuitenkin juostua ensimmäisen reippaamman treenin. East Coast Parkissa jyräsin illalla 3 x 5 km n. 3.23/km-vauhtia. Juoksu tuntui yllättävän leppoisalta. Oma suosikkiaika juosta täällä on juuri auringon laskiessa, jolloin kosteus tuntuu hieman pehmeämmältä ja on ehtinyt päivän aikana hyvin nesteyttää. Lämpöä oli vielä noin 30 astetta ja tuuli alkoi hieman yltyä auringonlaskun jälkeen. Painoa tippui kaikkineensa treenin aikana noin 3 kiloa vaikka tuli juotuakin kohtalaisen ahkeraan. Hienoista viilennystä treeneihin tuo tasaisin välimatkoin puistoon sijoitetut julkiset suihkut. Nyt kävin suihkussa ennen treenin alkua sekä kenkineen kaikkineen ennen viimeistä toistoa. Täyssuihkun ottaminen tosin ennen viimeistä vetoa oli virhe kun jalat vetivät hetkeksi hieman kohmeloon ja käynnistyminen vetoon oli haasteellista. Mutta loppu tuli sitten taas letkeästi.

Lämpöön tottumisen huomasi parhaiten tämän aamun pitkällä lenkillä. 26 km lenkki vei East Coast Parkia pitkin Changin lentokentän nurkille ja takaisin. Lähdin noin kahdeksalta aamulla ja lämpöä oli jo mukavasti ja aurinko paahtoi. 1,5 viikkoa aiemmin tehtyyn samoissa olosuhteissa tehtyyn vastaavanlaiseen 27 km lenkkiin meni silloin samoilla sykkeillä ja pahemmilla olotiloilla 20 sekuntia per kilometri kauemmin. Nyt lenkin jälkeenkin olo oli vielä freesi kun viimeksi fiilis oli täydellisen räjähtänyt. Viikko lisää niin eiköhän tässä ala jo olla ihan kotoisat oltavat.

Tuleva viikko mennään taas päivä kerrallaan ja yritetään saada enemmän laatutreenejä kasaan. Maanantaina olisi ajatus tutustua paikalliseen yleisurheilukenttäetikettiin ratatreenien merkeissä.

Julkaistu Ei kommentteja artikkeliin Lukijakommentti

Lukijakommentti

Mikäänhän ole hienompaa kuin vanhojen hyvien aikojen muistelu ja niinpä onkin pakko nostaa esille erinomainen lukijakommentti jo hyvään aikuisurheiluikään ehtineeltä ultramailerilta. Nimimerkki ”Suni” kävi kommentoimassa postaustani Liikuntamyllyn 15 vuoden taipaleesta.

Itse en noita ensimmäisen kisan tuloksia löytänyt, mutta Sunin lehtileikkeistä löytyi ja näköjään on kylmää kyytiä silloin saatu. Pasaseltakin tullut kirissä turpaan.

”Aloitin Mylly-urani myös samoista kisoista, 15.1.2000. Käytiin näemmä häviämässä omat erämme. Tulokset:

M 1500m Loppukilpailu Erä 1

1. Mathias Björkqvist KyrkslIF 3.57,3
2. Jussi Viljanen OrivPo 3.58,8
3. Juuso Lehtinen KU-58 4.01,7
4. Marko Virtanen RunCT 4.04,7
5. Sam Pehrsson HKV 4.08,0
6. Samuli Stenbäck KuhmKu 4.09,5
7. Björn Stenvik EsboIF 4.11,1
8. Niko Makkonen KU-58 4.16,5
9. Kai Immonen LänsUU 4.16,8
10. Tuomas Suni KlaukKi 4.17,8

M 1500m Loppukilpailu Erä 2

1. Ville Partanen HartVo 4.12,1
2. Petri Tötterman HIFK 4.14,6
3. Aki Uutela HamarE 4.16,3
4. Jari Käpylä ViipU 4.18,5
5. Eemeli Niinimäki TJU 4.23,4
6. Vesa Pesonen HelsJy 4.26,0
7. Jukka Pasanen KU-58 4.29,3
8. Aki Nummela KU-58 4.34,3

Otahalli oli kyllä legendaarinen paikka, jossa tuli treenattua aika tiiviisti talvet lähemmäs 10 vuotta. Porukkaa oli sulloutunut tuohon 150 metrin kirnuun aina älyttömästi (90-luvun alussa ratajuoksijoita vielä riitti) ja suorastaan kylmäsi hypätä sopivaan väliin kun jokaisella radalla oli lähes koko ajan joku vauhdissa – sen jälkeen kun kaarteet oli nostettu pystyyn.

Harjoitusvuoroja oli kolmesti viikossa: ma, ke ja la. Tuolloin vetoja halleissa juoksi lähinnä pikajuoksijat ja korkeintaan keskimatkurit, joten vauhtia oli riittävästi joka kaistalla. Ei siellä kukaan juossut mitään tonnin vetoja tai verrytellyt. Eikä tarvinnut pelätä, että joku hyppää kesken vedon eteen. Verryttelyt tehtiin ulkona tai 50 metrin betonikäytävällä edestakaisin juosten.

Jossain vaiheessa kokeiltiin muistaakseni K16-ikärajaa. Lisäksi iltavahtimestari oli ihan älyttömän kärttyinen ukko, joka valitti aivan joka asiasta kaikille. Kaverin raivo oli vailla vertaa varsinkin silloin jos vuoroa odottelevien lentopalloilijoiden/futsalpelaajien pallo edes kosketti tartanin pintaa ennen kuin yu-vuoron päättymisen merkiksi soinut summeri oli pärähtänyt soimaan.

No, on tässä ehkä aika jo hieman kullannut muistoja. Ilmahan Otahallissa oli sellainen, että keuhkot sai keräillä riepuina maasta kisan jälkeen. Juoksusuoran lähtöpaikalla oli pakkasta, kun sen takana oleva ovi veti niin pahasti.”

Julkaistu Ei kommentteja artikkeliin Seitsemän viikkoa Singaporessa

Seitsemän viikkoa Singaporessa

Flagstaff, Torrevieja, Liikuntamylly, Pirkkolan hiekkakolmonen…paljon oli vaihtoehtoja missä sitä lopputalven viettäisi. Yksi asia on kuitenkin omalla kohdalla varma. Mitä enemmän on poissa Suomen talvesta sitä terveellisempää ja jos jotain keinoja talven välttämiseen löytyy on ne käytettävä.

Pari viikkoa sitten avautui Caritan työkomennuksen mukana mahdollisuus lähteä Singaporeen ja niinpä muut vaihtoehdot unohtuivat. Singapore – kestävyysjuoksijan paratiisi. Minimissään + 25 ja maksimissaan hieman reilua 30 astetta. Kosteaa on. Kyllä siinä läski tirisee, jos vain ulkoilemassa viitsii käydä. Seuraavat seitsemän viikkoa vietetään täällä.

Espanjan ja Dubain keikkojen jälkeinen kaksi viikkoa Suomessa sujui hyvin. Kaikki kolme treeniä onnistuivat erinomaisesti, kunto on kaikilla mittareilla samalla tasolla kuin parhaimpina helmikuun päivinä ja maratonista palautui nopeasti – myös henkisellä tasolla. Anne-Marin juoksun myötä myös oma motivaatio on noussut huippuunsa. Sen verran inspiroivaa oli seurata hänen juoksuaan ja yhden unelman saavuttamista lähietäisyydeltä.

20150115_010745
”Traditional Finnish Folk music is typically influenced by Karelian traditional tunes and lyrics. Finland has produced an exceptional number of musicians and composers. This list includes the very best of those.”  -Turkish Airlinesin esittely suomalaiselle musiikkivideokanavalle

Nyt ollaan sitten Singaporessa. Rotterdamin maraton odottaa kahden kuukauden päässä. Se on seuraava tavoite, tosin vain yksi välitavoite ja siitä ei isommin paineita jaksa ottaa. Vielä en ole edes lentoja ja hotelleja varaillut. Askel kerrallaan. Täällä olisi ajatuksissa juosta kaksi kilpailua. NorthEast Compressport Run puolimaraton 15.3. ja 2XU Compression Runin 10 km 29.3. Helmikuullekin olisin voinut jonkun startin ottaa, mutta totuttaudutaan ilmastoon ja treenataan.

IMG_0232

Muutaman päivän oleskelun perusteella Singapore on yllättänyt juoksumahdollisuuksillaan. Eilen eksyin ahkeran guugletuksen seurauksena Green Corridor –baanalle. Green Corridor on muutama vuosi sitten käytöstä poistunut rautatien pohja, josta on sittemmin poistettu kiskot ja on nykyisin vain virkistyskäytössä. Alusta on polkua ja nurmikkoa. Suunnitelmissa oli juosta sitä noin 15 km, mutta alussa lähdin vahingossa väärään suuntaan ja lopulta päädyinkin juoksemaan koko reitin edestakaisin eli 27 kilometriä.

IMG_0227

Aika tiukka setti pienissä jetlageissa, mutta varmasti totuttaa paremmin ilmanalaan kun heti rykäisi kunnon lenkin pohjille. Starttasin lenkille epäinhimillisen aikaisin ennen aamukahdeksaa, hikoilin kuin sika, lopussa alkoi hieman jo askel painaa ja viimeinen kymppi alkoi olla jo hieman tuskaista vaikka vauhti oli leppoissa höntsää (n. 4.30/km). No, tänään lämpötila ei sitten enää tuntunutkaan niin pahalta joten uskoisin että ensi viikon loputtua, jos vanhat merkit pitävät paikkansa, alkaa lämpö tuntua jo kotoisalta ja vanhat nivelet tykkäävät.

IMG_0230

Julkaistu Ei kommentteja artikkeliin Liikuntamylly 15 vuotta

Liikuntamylly 15 vuotta

Liikuntamyllyn 15-vuotisjuhlakilpailut käytiin tänä viikonloppuna. Itsekin olen jo sen verran vanha seniili että muistan Myllyn valmistumisen ja kuinka se muutti koko pääkaupunkiseudun yleisurheiluskenen talvipuuhia.

Kisasin Liikuntamyllyssä tasan 15 vuotta sitten ensimmäisissä aikuisten pm-kilpailuissa 30.1.2000. Matkana oli 1500 metriä ja Tilastopajan mukaan juoksin kisassa 4:34.3. Se oli ensimmäinen hallikilpailuni Otahallin ulkopuolella. Mitään en itse kisasta tosin muista. Pohjilla oli ”ensimmäinen Kanarian leiri” Maspalomasissa ja sieltä tuli hankittua parissa viikossa semmoinen buusti, minkä vaikutus ei ole vieläkään hiipunut. Aiempi höntsäily oli muuttunut juoksemiseksi ja Maspalomasissa tuli ravattua myös ensimmäinen yli sadan kilometrin juoksuviikko ja sehän näkyi tuloksissa välittömästi.

Myöhemmin Liikuntamylly on tarjonnut kaikenlaisia kokemuksia. Olen rikkonut kaukalossa mm. ensimmäisen kerran maagiset haamurajat: kaksi minuuttia 800 metrillä (2002) ja neljä minuuttia 1500 metrillä (2004).

Ennen Liikuntamyllyn valmistumista Otahalli oli alueen ainoa sisärata. Koskaan ei treeneissä siellä tullut käytyä. Ainoastaan Itsenäisyyspäiväkisoissa kerran vuodessa kisaamassa. Myllyn valmistuttua ykköspyhättö siirtyi Itä-Helsinkiin. Muutoin talviset treenipaikat tuohon asti olivat ulkona sekä Hakunilan väestosuojassa sekä nuorempana koulujen liikuntasaleissa sekä joskus Myyrmäkihallissa. Yhtäkkiä olikin paikka, missä myös oikeasti pystyi talvella juoksemaan. Omia juoksuja ajatellen Liikuntamylly tuli täydelliseen aikaan. Olin siirtymässä lasten sarjoista junnuihin, harjoitusmäärät ja laatu oli nousemassa ja aloitin 2001 Mäkelänrinteessä lukion jolloin myös Liikuntamylly tuli aamutreeneissä hyvin tutuksi. Koskaan en kuitenkaan ole ihan täysin Myllyyn onnistunut rakastumaan vaikka paljon on tullut nähtyä ja treenattua.

Vuonna 2000 en todellakaan ajatellut että vielä 15 vuotta myöhemmin Liikuntamylly olisi edelleenkin alueen ainoa yleisurheilukäytössä oleva halli. Otahallikin on hiipunut vuosien aikana jonkinlaiseksi sählykentäksi. En myöskään olisi ajatellut että 15 vuotta sitten b-erän kahdeksanteen sijaan riittänyt aika 4:34.4 olisi tänään riittänyt juhlakilpailussa kolmanteen sijaan. Toivottavasti jotain uusiakin tuulia olisi luvassa pääkaupunkiseudulla ennen Liikuntamyllyn 30-vuotisjuhlia.

Julkaistu Ei kommentteja artikkeliin Treeniviikko 5/2015

Treeniviikko 5/2015

Ajattelin kerrankin tarjoilla myös palauttavan viikon ohjelman kun yleensä blogeissa pullistellaan sillä että kuinka paljon on tullut treenattua. Dubain maratonin ja matkustelun jälkeinen paluu Suomeen oli lopulta aika pehmeä. Säät suosivat alkuviikkoon ja tuli pienen tauon jälkeen nautiskeltua valmennuksesta taas isolla kädellä. Viikon huipentumana maratonklubin cooperin testi. Aina yhtä nautintoa katsoa kun raasto on huipussaan.

Olen Suomessa nyt vielä reilun viikon. En jaksa keräillä kilometrejä tänä aikana joten keskityn hakemaan ärsykettä lihaskuntotreenillä sekä tiukoilla laatutreeneillä. Seuraava kohde on jokaisen kestävyysjuoksijan ykköstreenikohde: Singapore. Eli kostean paikan leiriltä haetaan vauhtia kevään koitoksiin.

Treeniviikko 5/2015

Ma 26.1.

ap: Lihaskuntoa ip:Coachausta/kevyttä höntsää pari kilsaa

Ti 27.1.

ap: Lihaskuntoa ip: Coachausta/kevyttä höntsää pari kilsaa

Ke 28.1.

ap: Lihaskuntoa ip: Coachausta/kevyttä höntsää pari kilsaa

To 29.1.

ap: Pk- 8 km ip: VR + Rento-VK 30 min (n. 3.40/km) + VR

Pe 30.1.

Pk-kevyt 6 km + lihaskuntoa

La 31.1.

Pk-kevyt 8 km

Su 1.2.

VR + 4 x 5 km/3′ matolla (3.25/km – 3.22/km – 3.20/km – 3.19/km) + VR

Julkaistu Ei kommentteja artikkeliin M1 Run -porrasjuoksu

M1 Run -porrasjuoksu

Olen jo pidemmän aikaa himoinnut osallistuvani johonkin tornijuoksuun ja kun sattumalta bongasin semmoisen järjestettävän Dubaissa Media One Hotellissa niin ei kauaa mennyt kun nimeni oli jo listalla. Heräteostoksia.

Alustavasti viime perjantaina piti juosta Abu Dhabissa formularadalla 10 km, mutta kisa peruttiin osallistujapulan vuoksi. Kokonaiskuvaa ajatellen ehkä parempi näin, mutta yksi uniikki juoksutapahtuma jäi näin juoksematta. Sen sijaan heräteltiinkin ruhoa juoksemalla Anne-Marin kanssa 8 km maravauhtia. Yllättävän hyvältä tuntui kaikesta matkailusta, univeloista ja aikaeroista huolimatta.

Lauantaina suhasimme paikalle Dubain Media Cityyn. Ennakkotiedot kilpailusta olivat hyvin ohuet. Kilpailupaikalla selvisi kilpailun luonne. Ensin seitsemän kerrosta parkkihallia, jonka jälkeen portaikkoon ja reilut 750 porrasta eli noin kolmisensataa enemmän kuin Malminkartanossa. Aiemmat porrasjuoksukokemukset olivat Aulangon Flying Finns -juoksuista, jolloin Aulangon portaita kiivettiin osana juoksukolmiottelua (150 m + porrasjuoksu + maastojuoksu).

IMG_1245
Näkymä maalista 42. kerroksesta. Atlantis hotelli ja palmusaaret.

Oli pakko tehdä hieman normaalia tiukempi alkuverryttely vaikka hieman hupimielellä kisassa olikin mukana. Kone piti saada käyntiin koska hapotusta oli luvassa. Ennakkoon juoksijoiden piti lähteä yksitellen matkaan, mutta lopulta järjestäjät päätyivätkin neljän hengen jengeihin, jotka lähetettiin epämääräisin ajoin ja jokainen lähti missä porukassa halusi. Ensimmäisiin ryhmiin pitivät mennä omasta mielestä vauhdikkaimmat menijät.

10931209_10153122664584750_80715344150691806_o

En aivan ehtinyt ryysiä ensimmäiseen neljän porukkaan ja tyydyin lähtemään toisesta porukasta. Ensimmäiseen porukkaan menivät yksi norjalainen nainen, paikallinen brasilialainen porrasjuoksustara (Emirates Towerin porrasjuoksun mestari) ja pari muuta ukkoa. Itse starttailin kolmen muun ukon kanssa noin 10-15 sekuntia ensimmäisen ryhmän perään. Ajanotto oli nettoajan mukaan eli kilpailun saatoit voittaa vaikka lähtisit viimeisenä.

Ensimmäinen reilu kilometri oli parkkihallia ympäri tasaisesti nousten seitsemän kerrosta. Ajoin edellä lähteneet kiinni noin viiden kerroksen jälkeen. Seitsemän kerroksen jälkeen siirryttiin portaisiin. Siinä vaiheessa ero takana tulevaan brassiin oli varmaankin noin 10 sekuntia plus lähdöstä kiinni ajettu aika. Alkuun vedin aika isolla loikalla suhteellisen rennosti ja kerrokset kutistuivat nopeaan tahtiin. Katselin että ero kasvoi ja ajattelin hieman alkaa passailla. Samalla myös kerrosten korkeus tuplaantui (sviittejä?) joten hommaan tuli hieman haastetta. Noin kaksikymmentä kierrosta maaliin laitoin isoksi harppauskävelyksi. Ajattelin että alkaisin juosta taas 5-10 kerrosta ennen maalia, mutta vähitellen jalat pönkkääntyivät hieman normijuoksusta poikkeavalla tavalla ja kävelyharpalla mentiin maaliin. Loppusuora oli 42. kerroksessa ja viimeinen 30 m juostiin maaliin tasaista. Tai juostiin ja juostiin. Kohtalaisesti jalat muljahtelivat.kuva 1

Vaikka tulin ensimmäisenä maaliin, voittoon juoksu ei riittänytkään. Joku marokkolainen (tietenkin) lähti jostain taustaryhmistä ja nappasi voiton parinkymmenen sekunnin erolla. Tietenkin olisi ollut mielenkiintoista nähdä mitä olisi käynyt ihan  mies miestä vastaan kilpailussa, mutta näin nyt jälleen tuli marokkolaiselta kuonoon. PlayStation 4 siinä meni, mutta kaikenlaista kuntosälijäsenyyttä palkinnoksi kuitenkin tuli. Kaipa sitä Dubaissa voi joskus bodaamassa jatkossakin käydä.

Kokemuksena erittäin positiivinen ja varmasti, jos vain sopivaa kisaa eteen tulee, tulen uudestaankin juoksemaan. Ensi kerralla myös hieman porrastreeniä pohjille niin rytmi löytyy paremmin.

10904471_10153123029679750_2204156516994329101_o

Huomenna sitten menään taas maratonin merkeissä. Startti klo 7.00. Tässä vielä Anne-Marin mietteitä kisaa ennen.

 

Julkaistu Ei kommentteja artikkeliin Viimeiseen tiimaan

Viimeiseen tiimaan

IMG_0364

”Sen on tultava loppuun
Nyt on aika
Viimeiseen tiimaan
Tähän päättyy paljon hyvää, paljon kaunista
Jonka raajat kuolleet on”

Näin on sitten Espanjan leiri taputeltu. Viisi viikkoa pyörähti jälleen nopeasti. Toisaalta kun miettii sitä, milloin viimeksi koki pimeän Helsingin, on viisi viikkoa ollut ikuisuus ja paluu Suomeen varmasti iso shokki. Ennen paluuta on kuitenkin edessä uudet ympyrät Dubaissa. Kymmenen päivää olisi tarkoitus tutustua paikalliseen elämänmenoon ja juoksukulttuuriin ja 23.1. juosta Dubain maraton Anne-Mari Hyryläistä jänistäen.

Leiri sujui kokonaisuudessaan hyvin. Missään vaiheessa en rietastellut isoilla viikkokilometreillä vaan pyrin jatkuvaan tekemiseen jalat ja äijän terveenä säilyttäen. Keskimääräisesti viikkokilsat ovat joulukuun alusta alkaen pyörinyt noin 150 nurkilla. Määrä on meikäläiselle viime vuosia peilaillen erittäin hyvä. Alkuleiri sujui mallikkaasti ja kilpailutkin rullasivat: kympin maantie-ennätys Bigastrossa 14.12. ja siitä viikon päästä uran paras (ei nopein) puolimaraton Aspessa. Sen jälkeen alkoi hieman vireystila laskea ja juoksut painaa, mutta sehän kuuluu asiaan. Olen tullut siihen tulokseen että optimaalisin leirin pituus olisi 2-3 viikkoa. Tuon ajan jaksaisi hyvin tetsata, eikä leirikrapulakaan iskisi. Nyt 2,5 viikkoa meni mallikkaasti, viikko horroksessa, viikko taas ihan kelvollista menoa ja nyt palautteluiden jälkeen juoksu alkaa taas maistua. Mahtava leiriseura piti vireänä koko ajan jumisinakin hetkinä että jaksoi lähteä baanalle. Yksin olisi jäänyt syömään turronia sohvalle…Siitä aktivoinnista kiitos Henrille, Sannalle, Minnalle, Matt’lle, Jarkolle, Pasille, Annalle, Laralle, Terolle, Lindalle, A-P:lle, Jürgenille, Vasilille ym.

Tänään päätöspäivän kunniaksi 39 km pitkä lenkki. Meno oli leppoisaa alle nelosen vauhtia ilman minkäänlaista puristusta. Reitti Valencian keskustasta Turia-jokea pitkin länteen. Olin ajatellut kolmeakymppiä, mutta millään ei malttanut lopettaa. Soratietä olisi jatkunut ainakin 15 km vielä lisää. 70 km lenkki olisi mennyt ehkä hieman överiksi niin päätin pyörähtää ympäri. Kävin kääntöpaikalla juomassa vettä paikallisen Manolon kotona kylän ainoa baarin ollessa suljettuna. Tamperelaista liehulettiä lainaten: ”Ehkä paras pitkä lenkki koskaan.”

20150113_104944

Mikä olisikaan oikea tapa fiilistellä yhteenvetoa kuin valencialaisessa kulmakahvilassa espressoa imeskellen. Jokainen visiitti Espanjaan muistuttaa minua siitä miksi rakastan tätä maata niin paljon. Aina löytyy paljon uutta nähtävää kun viitsii vähän kaivaa nenäänsä syvemmälle. Vuosi sitten Torreviejassa pari viikkoa meni treenin merkeissä, mutta nyt oli aikaa tsekata ympärillekin että ei lähde järki päästä pelkkiä treenejä pohtien. Monille Costa Blanca on vain hiekkarantaa, euron tuoppeja ja kuumia kesäisiä päiviä. Minulle se on upean juoksukulttuurin keskittymä, aitoja ihmisiä sekä toinen toistaan hienompia, talveen rauhottuneita kyliä sekä vaihtelevaa luontoa.

Täytyy katsoa lisää Haapasaloa että pystyy kunnon fiilistelyihin. Nenäkään ei punota tarpeeksi.

Leirin statsit:

Noin 700 km juoksua.
Kahdeksan kovempaa harjoitusta.
39 km enimmillään yhdessä päivässä.
1 km vähimmillään yhdessä päivässä.
Neljä kilpailua.
Kaksi erittäin hyvää kilpailua.
Kaksi erittäin paskaa kilpailua.
Jokunen tölkki cokista.
Kaksi kiinalaisbuffettia.
Vesa-Matti Loirin Armo x 15.
Paras ruokadiili ehkä koskaan: 100 Montaditoksen 50 sentin ja euron päivät.
Leirin paras pikaruoka: The Good Burgerin TGB Burger tuplapihvillä.
Leirin yllättäjä: Elche
Paras treeni ehkä koskaan: Jouluaaton 10 x 1000 m ylämäkeen Jarkon ja Pasin peesissä.
Paras juoksureitti ehkä koskaan: Salinas y Arenales de San Pedro del Pinatar.