SM-maastot juostu, Lappi nähty ja muutama porokin bongattu. On taas aika puida hieman kisojen antia.
Kisaan valmistautumisen hoidin reteään tyyliin hillumalla mahdollisimman myöhään paikallisessa Revontuli Diskossa. Ennen kuin aletaan höyrytä isompia lööppejä niin kyseessähän oli kilpailukeskuksessa sijaitseva ”kylmäpukuhuone”. Lämminkin pukuhuonekin jossain kuulemma sijaitsi, mutta Revontuli Disko ajoi tällä kertaa asiansa erinomaisesti. Tosin Diskon ulkopuolella höyrysi semmoiset notskit että vielä kilpailussakin savun maku maistui suussa ja jokaisen mäen päällä kuulin Timo Jutilan kannustavat sanat: ”Nyt rillataan!”.
Vaikka Juti kuinka kannusti, niin rillausasteelle en koskaan kilpailussa päässyt. Ylämäet etenin kuin vanha lehmä ja etureidet huusivat hunajata, alamäistäkin kulki ainoastaan ensimmäisen kierroksen päätösalamäki jolloin pyyhkäisin Hapon ja muiden ohi elämäni tunnoissa. Myös arktinen viima vei viimeisen potkun ressuista ja koskaan vaihteita en päässyt vaihtamaan kolmosesta ylöspäin. Yhdeksäs sija tasaisessa kilpailussa kuitenkin täytti minimitavoitteen eli kymppisakkiin mahtumisen. Kunto on siis hyvällä mallilla kunhan vain saa koneen käyntiin, ja vertailuna aikaisempiin vuosiin näyttää todella hyvältä. Yleensä jenkkikausi on puristanut viimeisetkin mehut pois jo tässä vaiheessa kautta ja kesäkuu on pitänyt käyttää palautumiseen. Nyt on tarkoitus iskeä pöytään jo kunnon treenejä ja tuloksia jo kesäkuun puolella jotta Kalevan Kisoissa elokuussa oltaisiin mahdollisimman hyvässä iskussa. Kesän päämatkavalinnat ovat vielä täysin auki ja tarkoitus onkin pitää laajaa skaalaa ohjelmassa.
Varmasti jokaisella on oma mielipide siitä, pitäisikö tämmöiseen paikkaan kuin Pudasjärvi SM-tason kilpailujen järjestämistä antaa. Reitti oli aivan erinomainen, joten siitä pisteet! Itse sytyn taistelemaan hyvästä tunnelmasta ja fanaattisesta yleisöstä. Yleisöähän ei enää viimeisissä lajeissa paikalla ollut ketään ja nopean tulosliuskaan vilkaisun mukaan kisojen tuominen Pudasjärvelle ei myöskään aktivoinut paikallisia juoksijoita tai junioreita osallistumaan kilpailuihin yhtään sen tehokkaammin kuin muuallakaan päin Suomea järjestetyt kisat. Vai onko juoksutoiminta alueella muuten vain täysin kuolemassa sukupuuttoon?
Onneksi seudulle on viime aikoina elvytetty viriili Pohjolan Juoksijat kestäyysjuoksutalli, joka toivottavasti saa alueen juoksuun uutta nostetta. PoJun keulakuvan Janne Ukonmaanahon kanssa kävinkin turistikierroksella uusitulla Raadin mondolla sekä paikallisessa kiinalaisessa ravintolassa Beijingissä. Beijingin ruokalistalta löytyi muuten myös hyvin normaalia oululaiskiinalaista evästä eli poroa osterikastikkeessa ja bambulla höystettynä. Poro jäi tällä kertaa vielä tokkaansa, mutta ensi kerralla kun Ouluun eksyn niin tuon peruskantonilaisen herkun käyn kyllä vetäisemässä.
Ylelle myös tällä kertaa pisteet siitä, että television selostuskopissa oli Jarmo Lehtisen myötä ehtaa ammattitaitoa kun taas Helsingin Sanomien panostamattomuus kilpailuiden annin puimiseen maanantaina ei sen sijaan ollut mikään yllätys. Kaksi kuukautta kotoisien EM-kisojen alkuun eikä pienintäkään kommenttia tai tulosliuskaa juoksijoiden nykykunnosta…
No meno kuitenkin jatkuu Hesareista huolimatta ja olin jo varautunut siihen, että ensi viikonloppuna juoksennellaan opiskelijoiden SELL Gamesien merkeissä 800m, 1500m ja 5000m. Ilokseni kuitenkin Posti-Pate toi mieluisan kutsun pukemaan sinivalkoista Karhun nuttua niskaan ja ravaamaan 10 000 metrin Pohjolan herruudesta Kööpenhaminaan lauantaina. Olisin hyvät kertoimet voinut luvata tippauksille vuosi sitten jos joku viisas mies olisi veikannut, että maajoukkueurani korkataan 3000m esteiden ja 10 000m merkeissä. Edellisen kerran ratakymppi on paineltu syksyllä 2006 ja sekin ainoastaan tekosyynä saada lomaa intistä Suomi-Portugali -futismatsiin. Saavuin starttipaikalle viisi minuuttia myöhässä, mutta onneksi juoksijarivistö kiltisti odotteli Eläintarhan kaariviivalla vaihtaessani lennosta tetsauspuvut juoksutamineisiin.
Kerran olen juossut kymppiä radalla vähänkään totisella mielellä 2005 Helsy GP:ssä ja tuolta on myös ennätykseni 32.33. Tällöin tulosliuska näytti seuraavalta:
Obed Kipkurui SjunIF 31.03,74
Jarkko Hamberg SjunIF 31.08,65
Magnus Hellström SjunIF 31.48,20
Pekka Rantakari HKV 32.06,59
Aki Nummela HKV 32.33,04
Tavoitteita Kööpenhaminaan en osaa hirveämmin laittaa. Puolen tunnin haamuraja tietenkin aina haaveissa kutittelee ja sitä olisi mukava Köpiksen illassa lähennellä. Pääasia on kuitenkin hyvä kilpailu ja ensipuraisu tulevaisuuden kympeille. Kympin jälkeen edessä on pari mielenkiintoista haastetta lisää kun vesijuoksukausi korkataan kahden kilpailun voimin Espoossa 3.6. ja Ranskassa Passage du Goisissa 10. kesäkuuta. Näistä lisää myöhemmin.
